sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Erilainen? Vai ihan tavallinen?

Erilainenko?



Olen lapsemme kanssa lähes koko ajan. Hän on kotihoidossa ja käyn todella harvoin missään ilman Ihmettä, ja silloin kun käyn niin lähes aina päiväuni aikaan. Haluan heti alkuun myös sen kertoa että, en koe olevani mitenkään parempi tai huonompi kuin joku toinen äiti. Koen vain usein olevani erilainen. Tietysti kaikki olemme erilaisia äiteinä, mutta ehkä huomaat erityispiirteet kun luet tätä. Tai sitten pidät ihan tavallisena. Riippuu varmaan lukijasta.

Nukun usein lapseni vieressä. Toki mieskin nukkuu samassa sängyssä. Nukutan Ihmeen usein syliin.

Ulkoilemme joka päivä kaksi kertaa. Siivoan lähes aina silloin kun tyttö nukkuu. Imetin pitkään ja lapsentahtisesti. Leikin lähes koko Ihmeen hereillä olon hänen kanssaan. Kannan häntä paljon edelleen.


 Koitan välttää turhaa ei sanan käyttöä.

Tämä kaikki tuntuu meistä hyvältä ja siksi niin toimin. En myöskään aio viedä tyttöä hoitoon ennen kuin hän on 3v.

En käy missään kauneushoidoissa ja kampaajallakin noin kerran vuodessa. Pitäisi varmaan kyllä käydä, jotta olis jotenkin hehkeempi... Mutta ei huvita, yksinkertaisesti ei vaan huvita. Hiukseni värjäsin puoli vuotta sitten tummiksi, jotta mieheni ei tarvitse vähän väliä olla värjäämässä juurikasvua. Nyt ei tartte värjätä kun joskus vuoden päästä tai joskus.. Meikkiäkään en käytä oikeestaan koskaan, joskus hitusen puuteria ja ripsiväriä.


En ymmärrä lasten merkkivaatteista mitään. Enkä näe siihen mitään tarvetta. En oikein ymmärrä miksi maksaa vaatteista niin paljon. Haluan että lapsellani on mukavat vaatteet, joilla on hyvä leikkiä ja joissa saa sotkea. Enkä näe mitään eroa kalliin ja halvan välillä, nättejä kaikki.

En käytä alkoholia enkä katso oikeastaan koskaan telkkaria. Kahden vuoden sisällä olen katsonut muutaman elokuvan miehen seurassa, siinä kaikki.

Miten teillä?

Ja hei, mä niin tykkään kun ihmiset tekee asiat erilailla ja kertoo niistä. Saa ihan parhaita keskusteluja ja erilaisia näkökulmia asioihin.

2 kommenttia:

  1. Teidän touhut kuulostaa ihanilta!
    Meillä loppui oikeastaan sekä imetys että vieressä nukkuminen vähän kuin itsestään. Nyt poika ei oikeastaan enää osaa nukkua meidän vieressä, vaikka kuinka välillä haaveiltais vierekkäin nukkumisesta. Toisaalta yöt nukutaan hyvin...ainakin kotona ;) reissussa sitten taas voikin olla jotain aivan muuta (terkkuja mökiltä:), kun on niin tottunu öihinsä.
    Ja ite en kyllä jaksa koko aikaa (oman kanssa;) touhuta yhdessä. En kyllä ajattele, että pitäiskään, mutta voisi sitä läsnäolevampi olla! Tosin välillä ne ihanat katseetkin riittää :)
    Ja omaa aikaa tarvisin enemmän kuin ehkä moni muu.
    En aio myöskään töihin ennen kuin poika täyttää kolme. Mitä sitä toisten lapsia hoitamaan ennen.
    Tullaan mielellään joku kerta kurkkaamaan teiän kuvioita :)
    Ja samaa mieltä, kukin tyylillään ja ihana niin!

    VastaaPoista
  2. Kiva kun kirjoitit teidän kuvioista :)
    Kyllä ne hyvät yöunet on niin hyvä juttu että niistä kanbatraa pitää kiinni kun noin hyvin toimii. Meillä heräillään edelleen 4 - 10 kertaa yössä, mut oon jotenkin niin tottunut ettei ees haittaa. Ihan viime päivinä tyttö on ilmaissut halunsa leikkiä välillä yksin, aika hienoa ja outoa.
    Tulkaa vaan käymään kun pääsette!

    VastaaPoista